Viimeisimmän kämppäni ikkunan alla ratapiha vanha ja harmaa kummittelee mullon tapetin tahrat ja rinki korttien virttyneitten
se on tinki kai sekin olla olemassa sinnitellen mulla aikaa on mä kävelen useinkin kiskoja pitkin päivän ja iltaisin mun sätkäni hehkuu mut ukko sen päässä on hiipumaan päin ja se miettii kuinka se elämän kulku on näin
raiteet jatkuvat maiseman taakse ja metsiin kaukaisiin ne on vieneet teidät toiseen kaupunkiin jossa on vesitorni ja korkeat mäet eikä aikuisten murheet paina siellä muistathan sen isä on susta ylpeä aina
mä tahtoisin teidät jo luokseni takaisin mutta aika on paha sen tiedän mä itsekin mun on pystyyn päästävä ensin ja mä löysin jo tilaisuuden josta puhua en voi mä aijon käyttää sen
Raiteet jatkuvat maiseman taakse ja metsiin kaukaisiin Ne on vieneet teidät toiseen kaupunkiin Jossa on vesitorni ja korkeat mäet eikä aikuisten murheet paina Siellä muistathan sen isä on susta ylpeä aina
Raiteet jatkuvat maiseman taakse ja metsiin kaukaisiin Ne on vieneet teidät toiseen kaupunkiin Jossa on vesitorni ja korkeat mäet eikä aikuisten murheet paina Siellä muistathan sen isä on susta ylpeä ainaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
