Impulssi niin kovin väkevä Silti edelleen kuin muodoton Valaisee Työtä valollaan Kylmän katseen jäinen nerokkuus Helvetin tulet syvällä sisässäni
Ego kurottaa kohti Itseä Älykkyys ja intuitio perusteellisesti yhdistyneenä
Mielen aavikoilta Kuolettavien kallioiden ja polttavien laaksojen lomasta Olen löytänyt yksinäisen rauhan
Tuskallisen työstämisen kautta Elementtien tulet ovat viimein muunnettu
Eteerinen Manas, Oi Sisäinen Mestarini Näen nyt niin kovin kirkkaasti!
Heidän on nähty palvovan hopeanhohkaista kylmää kuuta Sen värisyttävän tummassa kauneudessa he näkivät jumaluutensa heijastuvan Epäilemättä heidän kohtalonsa oli rakastua kuvajaiseensa Nautintojen lävitse käyden he oppivat kärsimyksen salat
Kerran ylistettynä, nyt viimein ylös kohotettuina On niistä tullut syvemmälle käyvän elämän siemenet
Kuolemattomuuden kaipuu Vasen käsi viimein hallitsee Kotkan silmän takana Vapautuminen kahleista
Ja katso, nyt nousen läpi ilman! Kun näkyjen verhot haihtuvat Jatkan matkaani kohti mysteerioita
Intohimo – neitsyen pelastus Tyhjyys vartoo Valonkantajan ylösnousemuksen loistoaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
