Jäätyneiden ja palaneiden raatokasojen keskellä Näin yksinäisen miehen kulkevan Tyynesti ja ilmeettömänä Mustaan kaapuunsa kietoutuneena
Kauheuksien keskellä Kylmän levollinen ääni kaikui hiljaa ilmassa Olin kuulevani hänen siunaavan Kadotettuja viimeiselle matkalleen
”Pyhitetty olkoon nimi tuonen enkelin On hänellä käsissään ajan avaimet Käyköön yö ylle ihmisen”
Niin seurasivat varjot miestä riemuissaan Ei kuulunut itku, suru, ei valitus Vain vieno kaihoisa ylistys
”Pyhitetty olkoon nimi tuonen enkelin On hänellä käsissään sirppi ja tiuku Vallan valtikat yli ihmisen”Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
