Joka ilta katsoin pilvien ylle vuorta nousevaa ja tunsin kaipauksen Odotin sen kosketuksen täyttävän mun haaveen, toiveen villin jokaisen
Aina murheen laakson askeleita vihasin ja uskoin, vielä joskus pääsen sieltä pois Kun joka ilta katsoin pilvien ylle uskoin että jotain suurta antaa se vois jos vain pääsisin pois
Ja viimein nousin päälle vuoren jonka aina valloittaa minä tahdoin vaikka tiennyt en mikä siellä mua odottaa Ja kun katsoin alas laaksoon vasta silloin huomasin kuinka kauniilta se näyttää ja mitä enää elämältä toivoisin
Silti syyttää sua mä en voi mistään olet juuri sellainen kuin ajattelin Vaan minne katson iltaisin nyt jotain puuttuu elämästä taas kuitenkin jos vielä pääsisin pois
Sillä viimein nousin päälle vuoren jonka aina valloittaa minä tahdoin vaikka tiennyt en mikä siellä mua odottaa Ja kun katsoin alas laaksoon vasta silloin huomasin kuinka kauniilta se näyttää ja mitä enää elämältä toivoisin
Viimein nousin päälle vuoren jonka aina valloittaa minä tahdoin vaikka tiennyt en mikä siellä mua odottaa Ja kun katsoin alas laaksoon vasta silloin huomasin kuinka kauniilta se näyttää ja mitä enää elämältä toivoisin
Kun sain jo kaiken sen mitä tahdoin ja pelkäsinTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
