Taivo tummuu taas ja vaieta saa maa kun kaamos henkii oloaan Hetken kova ilma koivikoiden puut antaa näyttää lehdiltään Hetken vihmoo viima mielihin kun vahvuus asuu muualla
Syntyy repijäksi halkojaksi hartian Saapuu saattajaksi laskijaksi silmukan Niskat murtaa, särkee sen menneen muiston eilisen Päätä painaa kumaraan kunnes menee menojaan
Näillä sateilla kasvaa kauneus ajassa, paikassa, ajatuksessa Kylmyytensä tuokoon esiin värit sen joka haudannut ne liian syvään on
On aika kaatua ja nousta nähdä katkeruudeltaan miten monta pitkää vuotta sieti osan osattoman Verestä vierii vettä pitkin vanki syynsä syytäen Liian kauan on sivusta seurannut omaa taivaltaan
Huuhtoa saa päältä sen hauraan vaatteen valheiden Kasvot nostaa elämään matkan loppuun näkemään Täällä jokainen on omillaan itse vastaa teoistaan
Näillä sateilla kasvaa kauneus ajassa, paikassa, ajatuksessa Kylmyytensä tuokoon esiin värit sen joka haudannut ne liian syvään onTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.