Sade piiskaa metsän kattoa Taivo iskee ilmoille loimua Yhä vielä maistaa voit sen ilman savun katkuisen ja muistaa sanat niiden vieraiden: kuole pois, vihan lapsi
Enää vainko tuo pohjoinen taivas harmaha sinulle hymyilee
On pimeässä yksin nyt lehväin varjossa eksynyt voimaksi valjasta vihasi ja voit nähdä kotisi
Läpi ilman kolean tuon Läpi mielesi synkimmän suon Kuulet sen mitä sade tahdittaa ja tuuli johdattaa Kutsun kaukaisen kaipaavan takaisin korven suojahan
Ja se vie sinut kokonaan ei viha kavalan sitä koskaan ottaa voi poisTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
