Ei vahva väärästä kaadu ei mielensä vähästä kavahda Heikon oli tuo murheen kieli teko, turma, elämä nurja
Eksyksissä vailla muutakaan taivallat tätä kurjaa matkaasi jatkat etkä halua ymmärtää niitä sanoja joita veljesi tuolta puolen huutavat
On eläväinkin silmä turta siitä miten kuoleman tulta taas poltettiin vailla muuta ajatusta kuin sokean kulta
Kulkemasi tie kuihtuu pois Kuulemasi laulu vaipuu unhoon
Muassa ajatustesi virran velloo henki huomenen Voisi se kurjuuden päättää eikä vain toivoa parempaa
Narskuu nietos painosta raskaan askelen Tahdissa kalkkeen niin kolkon ja kaukaisen Vielä hetken riittää valoa auringosta jota ei moni enää ole näkemässä
Siirtyykö vuoret näin katsellen? Lakkaako paha lannistuen?
Kulkemasi tie kuihtuu pois Kuulemasi laulu vaipuu unhoon
Muassa ajatustesi virran velloo henki huomenen Kaiken sen jos kuulisit Kaiken vain jos näkisit Vierelle ylhäisten astuisit Yli rajojen kulkisit Mut on jo mielesi musta elosi vailla pelastusta
Väsyneenä vielä matkaasi kuljet väsyneenä matkaasi jota et omaksesi pysty ikinä tunnustamaan tällä tiellä kovimmalla jota ei jälkeesi enää kukaan käyTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
