Kaikuu aamutuuli aavalta aukeaa selkä ulapan kun taivas nielee aallokon
Omistaan tuo pilvensä tänne pitkät rantansa varjostamaan Katseen edestä syrjähtyen vain hampaanjäljet ajastansa suo
Ei silti niin hyvää piirtoa ettei koskaan huuhtois pois Niin vaivatta keinuu rytmiään kun sinut täältä vie
Ei kärsimystä enää; olet siitä vapautunut viimeisen kosketuksen aalloista käsin antanut
Omistaan tuo pilvensä tänne pitkät rantansa varjostamaan Katseen edestä syrjähtyen vain hampaanjäljet ajastansa suo
Näillä kohdin tuskin kukaan tohtii enää kiistää vajavaisuuttansa Kun lyöntinsä jo olemuksellaan jättää maailmoja alleen niiden voimasta hiivun minäkin Kun sumu kallioina ympärillä näyttäytyy enkä muuta näe ja ikävä päiväni syöTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.