Tästä hetkestä toiseen Minä takerrun loiseen Itseään inhoavat ajatukseni mätänee
Näen, kuulen, tunnen kuin jäässä Kaiken syövä vitutus päässä Myrkky on häädettävä ulos
Vaadin, kerjään mutten välitä enää
Maailma loppuu metsänrajaan En pysty anteeksi antamaan
Niin se vastaa kuin uhoan Kun omatuntoni tuhoan Kerran yhtä luuta nyt vieras ja etäinen
Jos oli ennen, tänään on toisin Nyt paisun, makaan ja loisin Vieläkö yli talven yritän
Vaadin, kerjään mutten välitä enää
Maailma loppuu metsänrajaan En pysty anteeksi antamaan Ei sillan siltaa, ristinsieluakaan En pysty anteeksi antamaanTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
