Ei maailma minulle auennut, ei kotini ovi liioin Oli lukko luontonsa muuttanut, kun muita maita piioin Ei talo kysynyt, vastannut, tyhjyys ikkunasta katsoi kun porttiaisaa kannatin täysin päin, tyhjin vatsoin
Ei taivas minulle auennut, ei krouvin ovi liioin Siellä hiukset ovat sliipatut, suut pyyhitään kangasliinoin ja kaulus hohtaa platinaa myös hovimestarilla Samaan aikaa kaarnalaivani keinuu kölistään karilla
Tervaskannosta vuolen minä pieniä lastuja pieniä, ohuita lastuja vuolen tervaskannosta Tervaskannosta vuolen minä pieniä lastuja, onnen ohuita kunnes kuolen, tervaskannosta
Eivät ovet minulle auenneet mut ei myöskään arkun kansi Juuret versovat tuoksua tukevaa, joka minutkin paransi Enää kaiva ei mieli multia, ei ole sydän musta, vaikka tuulikello hiljaa soittaa yössä tritonusta
Tervaskannosta vuolen minä pieniä lastuja pieniä, ohuita lastuja vuolen tervaskannosta Tervaskannosta vuolen minä pieniä lastuja, onnen ohuita kunnes kuolen, tervaskannosta, tervaskannosta, tervaskannostaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
