Pimeyttä varjot aristaa Pimeys on lämmin syli kehtolaulun aikaan Ainoa ystävä, joka luoksein aina palaa
Päivämme täällä päätetään ennen kuin ilta antaa itsensä hämärtää mutta miksi surisin hammasta purisin hämärä on renki, isäntä lyö takaisin
On taivaskin hiljaa
Pimeyttä varjot aristaa Pimeys on lämmin syli kehtolaulun aikaan Ainoa ystävä, joka luoksein aina palaa Oi pimeyttä kuinka taas sinuun rakastuinkaan uudestaan
Takit ympäri käännetään aamu kun henkarin säteistään säveltää maltan hyvin odottaa öistä puhujaa on malja musta, jonka minä kohotan
Ja taivas on hiljaa
Pimeyttä varjot aristaa Pimeys on lämmin syli kehtolaulun aikaan Ainoa ystävä, joka luoksein aina palaa Oi pimeyttä kuinka taas sinuun rakastuinkaan uudestaan
Pimeyttä varjot aristaa Pimeys on lämmin syli kehtolaulun aikaan Ainoa ystävä, joka luoksein aina palaa Oi pimeyttä kuinka taas sinuun rakastuinkaan uudestaanTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
