Mistä lie ja kaukaa laskeuduit päälle tämän kylmän ja onnettoman maan ja kuinka silti jaksat nauraa ja vielä pyytää sametista tehtyyn käteesi tarttumaan
Et silti saa silmiisi katsomaan
Siivistä sen huomaa, kateuden lähteessä uinut et ole milloinkaan Liioin kavaluuden suomaa kaunista ja arvokasta lahjaa et suostu avaamaan
Silti et saa silmiisi katsomaan Et silti saa silmiisi katsomaan - et milloinkaan
Aika ajoin mieleen käy, miten tämän miehen käy ellei aika muista armahtaa Kun jälleen oksan ylimmän päällä jyvän tylyimmän käki suuntaa puhujaan
Silkkisen salysiinin suojassa voi vartiokin hetkeksi torkahtaa Sentään kuplivan kuohuviinin merkeistä on aamutuimaan jäljellä muisto vaan
Saa sen hetken unohtaa Etkä saa silmiisi katsomaan - et milloinkaan
Aika ajoin mieleen käy, miten tämän miehen käy ellei aika muista armahtaa Kun jälleen oksan ylimmän päällä jyvän tylyimmän pääni suuntaan, lyijyä kuumaa, käki suuntaaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
