Oli kylmä ja loputon pakkasyö Verimailta hän itkien ryömi Korpikuusen kannon alla Elämänsä vilisee, läpi silmien Kotikontuja kohti hän halusi Varusteena vain ruosteinen kilipi Soturin lailla hän siinä sen päätti Että siihen ei ainakaa jäädä kuolemaan
Kuolleen, murtuneen jalkansa katkoi Tuskan huudot yöhön katoaa Ainoa keino jota mielessä pyöritti Että varmasti kotiinsa hengissä ennättää Kotikontuja kohti hän halusi Veri-ikävä ja rohkaisun hetki Soturin lailla hän matkaansa jatkoi Kiitos taistelutahdon voimakkaan!
Verijuhlat railakkaat On se aikakin muistella kuolleita Joiden rinnalla taistelu toi sitä lohtua
Pakkanen haavat jäädytti Verimaiden muistot kauas jäi Miehen lailla hän matkansa päätti Veljien muistot mieltä lämmittää Lämpimät akat ja kylymät simat Ja veriset kirveet ne rauhasta muistuttaa Voitonlaulua joukolla hoilaa Kun aletaan juhlimaan verijuhlaa
Verijuhlat railakkaat On se aikakin muistella kuolleita Joiden rinnalla taistelu toi sitä lohtua
Verijuhlat railakkaat On se aikakin muistella kuolleita Joiden rinnalla taistelu toi sitä lohtuaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
