repun täyttää lohkareilla, mietteillään joka ainoan loukon miehen kouran kokoisilla lehtolapsilla alakulon katkeran kappaleen kerrallaan hän keräilee ja jokaisen mukaan mahtumaan saa tuskin neuvoja kyselee
selän päälle nostaa murheen, kylmän kajon kulmilleen vihan ottaa vyötäisilleen, marssitahdin taivallukseen käynyt on kaunaansa kuljettamaan ja omastaan ei irti päästä milloinkaan
muistoissaan on mielikuvaa monta silmitöntä syyllisyyttä, pahaa mieltä pohjatonta petettyä ystävyyttä minne ikinä ne kantaakaan, hän luovuta ei aarteitaan taakkaa kantaa harteillaan kuin rakkaintaan
kuollessaan kuorman jättää hän lapsilleen saavat kolmanteen tai neljänteen sukupolveen taakan kantaakseen koston kierrettä saa kuljettaa, kuormasta uskonsa ammentaa he eivät luovuta aarteitaan taakkaa kantavat harteillaan kuin rakkaintaanTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
