Pienoinen lapsi nyt yksin uinuu huoneessaan Nähden unta syvempää kuin koskaan
Vajoten Vaipuen Syvemmälle uneen Laps’ jää alle varjojen tulvan Ja jää loukkuun pimeään kylmään
Keinuu kehto ja hengitys hidastuu Lapsen sydän ei jaksa enää pitkään
Lipuen Liukuen Syvemmälle uneen Jättäen taakse valon maailman Ottaen ensimmäisen askeleensa manalaan
Sen minkä haikara toi kuolonkurki vei Kohdusta kehtoon ja kehdosta kuolohon Kuolonkurki kuljettaa lapset manalan maiden taa Siel lapsoset tuonelan neitojen hoivaan annetaan Liian nuoria lausuakseen nimeään Tarpeeksi kypsiä jotta sielunsa menettää
Viimeinen kehtolaulu kaukaisuudesta kaikuu Ennen aikojaan hukkuneet liian syvään uneen Ovat pois nyt nukkuneet, kova on äidin kaipuu Adoptoitu toiselle puolen lapsiksi elävien kuolleiden Ympäröi kapalo ikiuntansa uinuvan lapsen ruumista Eikä kehtoa enää kukaan koskaan keinuta
Tuonelan neito syleilee vastakuollutta Lasta jonka halusi ja jonka lopulta sai
Hyräillen Kuiskien Tuonen neito tuudittaa Lasta laulaen kehtolaulun Kuinka pieni lapsi yksin uinui huoneessaan
Viimeinen kehtolaulu kaukaisuudesta kaikuu Ennen aikojaan hukkuneet liian syvään uneen Ovat pois nyt nukkuneet, kova on äidin kaipuu Adoptoitu toiselle puolen lapsiksi elävien kuolleiden Ympäröi kapalo ikiuntansa uinuvan lapsen ruumista Eikä kehtoa enää kukaan koskaan keinutaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
