Isä oman veljensä syö suku sammuu pala palalta kylmän kehonsa lämmittää oman kotinsa liekeissä, raunioiden tulessa
Äiti oman lapsensa kuristaa raiskaa oman veriperintönsä sairauden siemen itänyt loppuun rakkaus muuttunut hulluudeksi
Tunnet hengen salpautuvan sisälläsi raskas tuhka täyttää keuhkosi avonaiset silmät palavat umpeen rikin pistävä löyhkä ilmassa
Säteilyn tulisen tunnet ihollasi keho peitettynä rakkuloilla palon arvet muokkaavat kehosi uudelleen syntymään
Rauniot jäljellä perheonnesta vaaleat luut loistavat kuunvalossa jäljellä vain kylmyyttä, pimeää aurinko ei korista tätä viimeistä päivää
Kotisi tehty tomusta, tuhkasta asukkaat luusta, ei lihasta päivä jolloin aurinko sammui kaikki elävä ympäriltä loppui
Luiden valtakunnassa kotisi on jokainen keho kalpea, lihaton kiiltävää, valkeaa joka puolella yksi väri koristaa kaikkiaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
