Katseet aamutaivaalla kun se sylkee koston rakeita hävityksen siemen kylmästi laajalle kylväen
Ei uhreja, vain uhrauksia ei sääliä, vain tekoja
Kysy ei kuumuus syleilyynsä lupaa etäälläkin vaatteet ihoon kiinni sulaa avuttomiin polttomerkiten tuhovoiman julman totuuden
Kahdeksankymmentätuhatta välitöntä viikatteen iskua silti eloonjääneiden tuskassa kaikuu pitkittynyt kuolema
Ei uhreja, vain uhrauksia Ei sääliä, vain tekoja
Mikään valo ei niin kaunista mikään kauneus ei niin harhaa eivät huudot toivosta muistuta kun elon rippeet otteesta karkaa
Kauhun hetkeen kaikki kellot pysäytti vierellä sen kai aurinkokin kalpeni
Ratkaisuksi ristivät aseensa ylivertaisen lopettajaksi sodan tuoman kärsimyksen vaan kääntyikin se aluksi kierteeseen astinlaudaksi pelon aikakauteen
Mikään valo ei niin kaunista mikään kauneus ei niin harhaa eivät huudot toivosta muistuta kun elon rippeet otteesta karkaa
Kauhun hetkeen kaikki kellot pysäytti vierellä sen kai aurinkokin kalpeniTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.