Otan sakset istun ikkunalle hiuksesi sylissäni tuoksuvat työlle Tuuli vie ne sormistani leikkimään kapungin tomun kanssa
Tiedän yhden pienen pojan se käy aamuisin järvellä ongella Valo on haalistanut vanhan kuvan veden pinnan ja puseron raidat
Katselen poikaa matkan päästä etten säikytä sitä enkä kaloja Onkiretkestä on aikaa
Kosken niskaasi sen kaari on muuttunut
Nukahdat polveani vasten Läpi metsikön takaisin ongelle Lasken sakset olen paikoillani Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa. |
|