---

Vuodet vierii, tomuksi muuttuu,
valuu välistä sormien
Jotain kadonnut, taikka puuttuu -
ei löydy etsien

Elämä kuin kiero näytelmä,
minä hilpeä hahmo sen
Verhon takana,
roolini vankina pyydän...

Revi irti tämä irvokas naamio,
pyyhi hymyni valheellinen
Tuo esiin joka olin joskus,
kädet sidotut vapaiksi laske

Valot sammuu, näytös päättyy,
silmäni voin ummistaa
Uneen vajoan ja vapauttani koitan tavoittaa
Vielä koittaa päivä jolloin uudet roolit jaetaan
Päivät vaihtuu, samat vuorosanat yhä toistetaan

Loppuu aikani, toivo hiipuu takaa kasvojen uurteisten
Oman osani tiukassa otteessa hiljaa manaten

Revi irti tämä kirottu naamio,
murjo ihminen takana sen
Unohda, joka olin joskus...
Sido käteni; kahleissa kuolen!

Valot sammuu, näytös päättyy -
silmäni voin ummistaa
Uneen vajoan ja vapauttani koitan tavoittaa
Vielä koittaa päivä jolloin uudet roolit jaetaan
Päivät vaihtuu, samat vuorosanat yhä toistetaan

Sielunsa rikki raastaa, kaiken kadottaa, kunnes hajoaa
Näytelmään kiinni kasvaa, kunnes rooliaan toinen suorittaa

---

Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.