Saalis syntinen, Vallan käärmeen vaistoaa Vainuaa tuon heikkouden Himoansa seuraten Taipuu tahtoon lihan ja maan Kietoo syliin kaivaten Lohtua hän tahdo ei Nautinnon saa hurmeisen
Kaukana uinuvat häpeän linnut Ne saattaa sun matkalle ajatusten lähteille Valtaasi, taakkaasi koskea en saa Poissa on silmistä väri kauneuden
Viaton ja suruton oli tytön maailma Kunnes toisen totuuden löysi sinusta
Avunhuuto vaimea, sitä isäsi kuule ei Tartuit käteen tuon pelastajan, Käärmeen julman salakavalan Tunnet loisen ihollasi imeytyvän pyhimpään Lamaantunut enkeli Kasvot häpäistynä nauttien
Kuuletko jo tuon siipien havinan Pelkäätkö taivaasi punertuvan yllä hautasi Syyllisyys, inho, tunteet intohimon on Kaukana uinuvat linnut häpeän
Altani saa vaikka vajota maa En nöyrtyä voi ja lähteä pois Seuraa minua! Altani saa vaikka vajota maa En kivusta sun välittää saa Seuraa minua!Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
