On tyhjä torppa maja matala Harmaat hirret veistäjäänsä ikävöi Sisällä vahva tuoksu tupakan Se syvää hiljaisuutta yksin isännöi
Voimalla sisun läpi elämän Hän esteet raskaimmatkin eeltään raivasi Antoi isä neuvon tärkeimmän Työlläs lunastat oman arvosi
Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi On kovin hiljaista työmiehen haudalla
Vaan loppuu voimat miehen vahvankin Kun elon ilta mailleen laskeutuu Muistomerkki arjen sankarin Puinen risti alla koivupuun
Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi On kovin hiljaista työmiehen haudalla
Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi On kovin hiljaista työmiehen haudallaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
