On aamu noussut vuoteltaan vain yö jatkaa pitkää matkaansa yli maiden tuntemattomien pieni ihminen toivoo seuraavansa mukana sen Niin tuijottaa hän tähtiin vieraisiin eivät tuiki niinkuin joille yhdessä huudeltiin kun tanssi sadepisaroiden todisti riemuiten kuinka maailman varastaen he lupautuivat toisilleen Ja ilman parrasvalojen loistoa tuhlaajapoika palaa vaan kohtaa hän kunniasta paljon suurempaa vaikka mitalia rintaansa ei kukaan ripusta tietää hän tulleensa kotiin jossa yksi odottaa Yön äänet nauravat leikeissään yksinäisiä kyyneleitä ei kukaan nää jos ikävänsä osaisi hän purkaa sanoiksi jos yö mukanaan edes osan kantaisi Aamu säteillään on päivän vanginnut on tuhlaajapoika silmänsä sulkenut ja tuska rakkauden myrskytuulen valjastaa läpi tulipatsaiden se kotiin ratsastaa Ja ilman parrasvalojen loistoa tuhlaajapoika palaa vaan kohtaa hän kunniasta paljon suurempaa vaikka mitalia rintaansa ei kukaan ripusta tietää hän tulleensa kotiin jossa yksi odottaaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
