Joka päivä pienokaista uhkaa vaara vaanien, tai pettymys ja pelko sisäinen. Kun kaikki outoa ja uutta on, joka polku turvaton. Koskettaa ja maistaa voi tietämättä sen voi pistää piikki, polttaa nokkonen ja hauska leikki, mielen riemu mennyt on. Sydän pieni, onneton. Kun äiti sylissään, rintaa vasten painaa pienen lapsen pään, tai isä itkeneen, vain nostaa hetkiseksi polvelleen. Kuin hetkessä ois, paha pyyhitty pois. Se vanha taika on. Utelias lapsi nähdä, joka hetki uutta saa hän seikkailuista toiseen vaeltaa. Ja siellä monta haavaa, mustelmaa vaanii pientä kulkijaa. Vaarakin on hälle kuin satu vaaraton, niin viatonta kaikki hälle on. Ei pahaa nää hän, sitä ei voi ymmärtää, se huomaamatta jää. Kun äiti sylissään, rintaa vasten painaa pienen lapsen pään, tai isä itkeneen, vain nostaa hetkiseksi polvelleen. Kuin hetkessä ois, paha pyyhitty pois. Se vanha taika on.Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
