Jos mä voisin kaiken maalaa kerran uudestaan Vannon etten silti muuttais meitä ollenkaan Me oltiin kun Mona Lisa, Mona Lisa, Täydellistä mut vain väärissä raameissa Mutten silti tätä koskaan tekis toisinkaan
Oon taas turta ja harhailen, menen himaan, en unoha sua vaik ois vanhana dementia Soitan sulle vaik on ihan liian myöhä, mä vaan kelaan sua ku makaan sängys yöllä En nähny valoo niinku suures tunnelis, en ollu valmis ottaa niinku uudet hummeri Oot mun paras kaveri ja mun pahin enemy, oot mulle mitä Jussi Kuomalle on Hennessy Silmänkääntötemppu tietoo ja taikaa, se viimene huikka kieltolain aikaa Vaik vaikeina aikoina sun naurua tarvin, en lähtis maalaa uusiks ku taulu on valmis
Jos mä voisin kaiken maalaa kerran uudestaan Vannon etten silti muuttais meitä ollenkaan Me oltiin kun Mona Lisa, Mona Lisa, Täydellistä mut vaan väärissä raameissa Mutten silti tätä koskaan tekis toisinkaan
Oltiin sekasin mut hulluudel on eroja, nerot on hullui mut hullut ei oo neroja Mä vähän luulen et ei me olla viisait, en tiedä mikä hymyilytti Mona Lisaa Vannon et loppuun asti jakasin sun vaivasi, rakastin sua sairaasti, et takasin sua kaipaan niin Pakko siivoo näitte sotkuje jälkee, mut turha enää valittaa potkuje jälkee Joskus meidän onnea kuvattii kotona, en vaihtais päivääkää vaik munattii kokonaa Voitasko nähä kehtaat vielä kysyy, minkä taakseen jättää se siellä pysyy (ja sit sä sanoit)
Jos mä voisin kaiken maalaa kerran uudestaan Vannon etten silti muuttais meitä ollenkaan Me oltiin kun Mona Lisa, Mona Lisa, Täydellistä mut vaan väärissä raameissa Mutten silti tätä koskaan tekis toisinkaan
Halataan ku tavataan muttei yhteen palata enää En soittele sun perään Halataan ku tavataan muttei yhteen palata enää En soittele sun perään Halataan ku tavataan muttei yhteen palata enää En soittele sun perään Halataan ku tavataan muttei yhteen palata enää En soittele sun peräänTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
