Puiden rankojen katveessa kulkee helvetin pitkä, kapea tie suora tie, joka on keltaisten lehtien peitossa
Sen varrella katselen lintuja, jotka vievät osan minua taivaalle noustessaan, lentäessään sinne minne en pääse milloinkaan
Olen työn raskaan raataja, olen yksinpuhuva kannan kirkkomaan multaa taskuissani, pimeyttä harteillani
Ei pääse vaivainen sieluni ikuisen kylmän kynsistä, ei pääse vaivainen sieluni ikuisen jään kourista
Yön sylissä, talvikylissä taivas puhaltaa kylmää, maa menee routaan, jähmettyy pimeän pidoissa yö pitkittyy
Kaukana siintää portti jylhänä, yksinäisenä myrskyjen piiskaama, ruosteinen, yön kylmän takoma
Portin takana puiden latvat kylpevät auringossa, jäät ajautuvat rantaan, joki virtaa vapaanaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
