Päivät ovat kuin horteisten, kylmien öiden valoa tai musta, pitkä tunneli jonka päässä näkyy vain janoa, sanoa en osaa sitä paremmin itkisin nyt vaikka selvinpäin katsoin taakseni ja suolapatsaaksi näille kulmille jäin
Saat vastustamaan Jumalaa saat vastustamaan koko maailmaa loveen langennut olen en tiedä onko ilta vai aamu Olen elänyt kanssa elävien nyt kuolen pois kanssa kuolleiden loveen langennut, olen ja kuljen kalpeana kuin haamu
Loveen langennut
Kuljen kuin pikkupoika tuijotan kenkiäni tai katua ei ollut prinssiä ei prinsessaa ei ollut kaunista satua, vaan katua en osaa ja vaikka pullostani ei riitä ehkä kuin huikkaan silti sille laulan ylistystä, sen suojaan povariin tuikkaan
Näen näillä sameilla silmilläin kun se saapuu kuolema kulkee mustissaan ja kaatuu vihdoin maailmani enkä osaa pelätä enää kovaan maailmaan ei tarvitse herätäTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
