Eikä meitä muita siellä tunnettu Meidät nähtiin vain yhden takaa Joka heilui niin pirusti kuin humala on miestä Aina ajanut ennen kuin makaa
Sitä lattiaa siivottu on koko viikko Ja heiniäkin kannettu mettään Nyt yksi siellä potkii ja heinäkenkä heiluu Niin sujuvasti, ettei osu kettään
Siellä pöytiä pinottu toisensa selkään Ja vedetty on nyöreillä piukkaan Mutta heiluva vieressä iloa kun pitää Löytää kinttu jo liiankin liukkaan
Sitä riemua riittää kun lattiaa käypi Ja naurua hamehelmain alla Eikä nouse se potkija heinäkenkä-herra Vaan yhä kierii lattialla
Sitten vuoro on siikasen naapurin aitan Ja vuoronsa komiasti käyttää Sitä joka poika tahtoisi kylilläkin viedä Vaan aina niiaa ja selkänsä näyttää
Joka parru on seinässä viulusta kuullut Joka hirsi on hanurien veikko Ne on seisoneet lystien pitojen päällä Aina aamuun, kun mies ompi heikko
Sinä liiku ja jalkoja liikuttele Sinä korttasi kanna ja laula Se on laulu kuin pajunoksa pellolla Jolla kuultava, kultainen kaula
Sitten lähtee se Hermanni hölkälle Jonka housut on paikattu jälleen Sillä jalka kun nousee ja koko kylä soi Kuka muu voisi tanhuta tälleen?
Jo on pitoa yllin ja kyllinkin Jo on pitoa pirtistä kuultu Eikä laannu se laulu ei soittokaan Vaikka joskus on väärin niin luultu
Sieltä iskevät tulta ja tarinaa Tähän yöhön kuin raitilla herrat Sitä etsiä saa tänä päivänä täältä Kuinka elettiin tuhannet kerratTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
