Kun päivän yötä odottaa Vaan hämärä ei alakkaan Silloin yö vie toisen Ja aamua ei näe kumpikaan
Vaan kelois tunto tulevan? Hetken viimeisen sen kumaran Kellois ehtyy aika odotan Se lepo on tuon kulkijan
Koht' ei laulu tuuleen tartu No ei vartu, no ei pieninkään Syvän järven pohjaan sortu Unohtu, ihan yksinään
Ken kyntäjän viittaa sovittaa Maan rakoseen hän itse joutaa Huono kirveellä niittää Itse taipuu ja kuolo kiittää
Kay Kalmistoon näkyy pää taipaleen Kay Kalmistoon päättyy päivät voipuneen Kay Kalmistoon näinko loppuu jo tää? Kay Kalmistoon elo luita kylvää maan poveen routaiseen
Kuka kirvestä käyttää? Alla puuta no vaiko luuta? Ken sillä oikeutta jakaa Sen verellään suapi maksaa
Janona elo vaiko kuolo Onko luoja vai suruntuoja? Kirves kalloon kolahtaa Musta kuolo päähän koppaa
Kay Kalmistoon näkyy pää taipaleen Kay Kalmistoon päättyy päivät voipuneen Kay Kalmistoon näinko loppuu jo tää? Kay Kalmistoon elo luita kylvää maan poveen routaiseen
Kalmistoon KalmistoonTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
