Hangessa jäljet veriset metsään pimeään haihtuvat. Kuin riivattu perään vaellan, kun taivaan värit tummuvat.
Puiden pimeydessä äänet kärsivät kutsuvat, ja minut lumeen voimalla paiskaavat.
Pimeys päälleni putoaa ja mieleni pelko valtaa. Pystynkö vastustamaan tätä voimaa katalaa?
Mutta kun kylmä tuuli puhaltaa tiedän kotona olevan. Kuolleena herään maailmaan, pimeään ja valtavaan.
Ruumistani kylmenevää lumen valkeassa halveksien tarkkailen. Sekä jäähyväiset jätän.
Puiden latvoihin kohoan ja ikuisuuteen häviän. Ikuisuuden arvet sielussani suolana kirvelee.
Livun hautojen taa pimeyteen, jossa tuhannet sielut pakahtuvat sammumattomaan suruunsa. Ulvoen tuskaa ikiarpien, vanki olen ikuisten surujen holvien.Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
