Katso ihmistä jumalan tahrimaa, vailla ymmärrystä hän laumassaan vaeltaa. Katso hänen sisintään pelon valtaamaa, kädet ristittyinä itsensä saastuttaa. Hartaus ruumiinsa häpäisee… Kaulassaan rutonmerkki kultainen; sielussaan tahra ikuinen; koskaan et kaipauksestas pääse… Katso ihmistä kiihkonsa valtaamaa, suustaan käärmeitä oksentaa.
Tuo myrkky ajat sitten jo järjen vei; katseesta katkeruus kaikkoa ei. Kaulassaan rutonmerkki kultainen; sielussaan tahra ikuinen; koskaan et kaipauksestas pääse… Katso nyt ihmistä mullassa makaavaa, ei taivasta, ei voideltua pelastajaa. Katumus paikkansa löysi; tahra jumalan nyt kalman merkkinä yllä haudan harmaan.
Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa. |
|
