Zipolla talon nurkkaa kärventää, ei nouse edes savua vain näpit kärähtää. Hirveen huudon päästä, karkuun ampaisee. Meni kosto vituiksi, se mieltä kirpaisee. Raukkapaskan sydän korventui karrelle, kun nainen tulinen, antoi toiselle. Ei rakkaus roihua, ei ees iske kipinää, liehuvaa liekinvartta rallattaa, muttei hekumaa irti saa.