Tuo tunnelma vie minut mukanaan taas talo seisoo edessäni ihailen sen vaaleaa pintaa Hitaasti kierrän taloa katsellen miten köynnös kasvaa miten ikkunat hehkuvat lämpöä auringon
En kiellä haluani ja tunnen tieni talon Astelen kuin kotiini kohtaan sinut tuntemattomanJatkan omaan suuntaani ajautuen huoneiden läpi kunnes jään katsomaan mitä oikeastaan näen
Minut revitään ilmaan joku riepottaa päätäni ympäri huonetta Kattokruunu otsaani iskee selvyys kaikkoaa veriseen pyörteeseen joku raapii tapetit alas piikit eteeni nousee sydäntäni puristaa kukaan ei auta puristukseen joutuvaa
Ikkunoista tuijottaa lapsilauma kuin jotain näytelmää jakaudun pisaroiksi kun koitan nähdä huomiseen
Seison käsiraudat käsissäin katsellen miten tuli loimuaa Koko tauluni palaa pilke silmissään tuho mua ilkkuu Kostan sille muu ei ole enää tärkeää Koitan katsoo eteeni mutta näen vain eiliseen
En usko taikauskoon olento vain jatkaa matkaansa Mutta joudun palaamaan taas takaisin eiliseen Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa. |
|