Kun vielä joskus kuolen Kaadun maahan ja nuolen Saappaat saatanankin Puhtaaksi omasta verestäni Nielen ylpeyteni Otan oman osani Kalkin katkerimman Ihmisyyden askeleet vihonviimeiset
Ei, ei ollut Minusta mihinkään Ei, ei pelastamaan Ei tuhoamaan, ihmiskuntaa Ei, ei messiasta Ei saatanaa, ei mitään
Pelastakaa itsenne kun vielä voitte Minulta, tyhjyydeltä minussa Tästä pimeydestä sikiää vain kuolema Se kumpuaa ulos, joka henkäyksellä
Päivä päivältä, kohti pimeintä yötä Ihmisyyden loppua, juhlaa vainajain Ei vala toivoa enää tyhjät sanat Eikä auta meitä aistiharhat
Jalat murskana, kädet verillä Konttaamme läpi pimeyden Ei silmiä nähdä, ei suuta huutaa Omaan tuskaasi tukehdut
Ei toivoa, eikä mitään mitä odottaa Päivänkoitto viimeinen, se oli jo eilen
Jälkeen tämän, odottaa pelkkä syli tyhjyyden
Ei ole enää mitään mistä pitää kiinni Ei mitään millä pitää pimeys poissa, se on jo täällä
When I finally die I will fall down And lick the boots of Satan clean of my own blood I will swallow my pride Take my own share Medicine most bitter The last and final steps of mankind
No, I was not good for anything Not to save, not to destroy, mankind No, no Messiah, no Satan, no Nothing
Save yourselves while you still can From me, from the void within me From this darkness, breeds only death It bellows out, with every breath
Day after day, towards darkest night End of humanity, feast of dead No empty words fill us with hope And no hallucinations help us
Feet crushed, with bloody hands We crawl through the darkness No eyes to see, no mouth to scream with You choke on your own agony
No hope, and nothing to wait for The last daybreak, it came yesterday
After this, waits only the arms of emptiness
There is nothing to hold on to Nothing to keep the darkness away It is already hereTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
