Kun parvet lentää etelään, niiden lentoa mä hiljaa katselemaan jään Ja vaikka päällä ikijää, sydämessä roudan alla alkaa lämmittää Mut talvet mukana kulkee, vaikka kuinka lämpimään mun askeleeni veis Ja viimat syliinsäs sulkee, niihin nojaten mä nämä syksyn laulut tein
Ja vaikka olen joskus vain väsynyt mies Tahdon loppuun asti käydä koko tien Siinä vahvistakoon mua se suurin Joka kyllä tietää, mitä tiellä vaaditaan
Kai siksi tunnen ikävää, kun yhtään sävelmää en täällä osaa lämmittää En silti laulamasta laata, saata sillä muustakaan ei lämpöä jää
Ei täällä ilmaiseksi saa, mitään siksi suurinta näin ihmetellä jaksaa Kun ilman syytä lahjoittaa, voiman jolla tässä kylmyydessä taivaltaa
Ja vaikka olen joskus väsynyt mies Tahdon loppuun asti käydä koko tien Siinä vahvistakoon mua se suurin Joka kyllä tietää, mitä tiellä vaaditaan
Ja vaikka olen joskus väsynyt mies Tahdon loppuun asti käydä koko tien Siinä vahvistakoon mua se suurin Joka kyllä tietää, mitä tiellä vaaditaan
Kai joskus meistä jokainen, tarvitsee vahvistuksen Sille että sentään ihmiseksi kelvollinen on Vaikken sitä uskoiskaan, enkä oppis luottamaan Sinun edessäsi tuntea ei tarvis häpeääTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
