Syntymässä minä jo sain nimekseni Kaleva
Sillä esi-isäni jo kauan sitten muinaisuudessa
Taistelivat jättiläisten suurella hengellä
Voimalla ikimetsiemme ja rantojemme ainiaan
Unelmista on tämä maa, unelmista ja raudasta
Ja vaikka synkkä henkemme meidät maahan lyö
Emme koskaan luovuta, emme periksi anna
Ja sateen jälkeen aurinko aina pilkahtaa
Sillä minä olen Kalevanpoika, jättiläisten sukua
Kun minä itken, itken verellä esi-isien
Kun minä vihaan, taivaatkin saavat tuta
Ja minä kun nauran, nauran iloa ja elämää
Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa. | 