En armoa voinut hyväksyä En kuolevaisten rajallista tietoa Kohti jumalten lahjaa syljin Ja sitä riemuissani halveksin
En pelastusta luokseni koskaan pyytänyt Vain ehdotonta totuutta halasin ja syleilin Onnea, iloja, suruja En alhaisia varjoja voinut arvostaa
Ei veri haavoistani ehdy Kun sydämeni raiskataan yhä uudelleen
Tyhjäksi tulemisen mahdollisuus Autuas hiljaisuus unohduksen vesissä Ei kuolevaisten lahjoja minulle suotu Aeonien tuskat kannan sisässäni Omaehtoisen ylpeyteni kirouksessa Sysipimeän avaruuden hiljaisella pinnalla Mestarin silmän loisteessa seuraan tähtien elämät Ikuisen tuskan piinaavassa riemussa Huudan syvyyteen herran nimeä
Saturnus, kylmän tähden salaisuus!
Kuin puhdas kristalli On magneettinen katseeni Kuoleman kaikkivaltius Sen sielusta nostan esiin Maailmojen julmuus Ääneni kaiku syvyydessä
***
Hubris of Eternal Pain
Mercy I could not accept Nor could I accept the limited knowledge of mortals I spat upon the gift of gods And loathed it in rapture
I never invited salvation I accepted only unconditioned truth Happiness, joy, sorrow I could not admire these shadows
The blood will not drain from my wounds As my heart is being raped over and over again
The possibility of emptiness Blissful silence in the streams of oblivion The presents of mortals were not given to me I carry inside the pain of the Aeons Cursed by my pride In the silence of a deep dark space Under the Eye of the Master I follow the life stars In the rapture of eternal pain I scream the name of the Lord to the depths
Saturn, the secret of a cold star!
Like a clear crystal My magnetic gaze The omnipotence of death I rise from the soul The cruelty of the worlds My voice resounds in the depthsTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.