Maasta olen tullut sekä maaksi minä tulen Näiden välissä maamiehenä rauhassa elelen Kerran kera aamun kumma hahmo saapui luokseni Kertoi tänne tulleensa vaikk' minun vuokseni
On ajatuksensa järkeä vailla, kulkee mannuilla ja mailla Tekemättä työtä kääntämättä peltoa Miten tuo voi elää ilman mitään pelkoa?
Hän kulkee kylät kaupungit, vaikka saapuis hornaan matkoiltaan, saisi soitollaan tarinoinnillaan piruparatkin juhlimaan Hän soitti laulunsa ja lähti nopeasti kuin lentävä tähti Riemu kun loittoni tietä pitkin tartuin lapiooni ja itkin
Aamunkoiton huilumies viihdyttää maailmaa, soittaa vaikkei ympärillään yhtään kuulijaa Yli vuorten, läpi laaksojen ilman kantamuksia, kulkee näkemättä vaivaa tuntematta tuskiaTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
