Oletteko koskaan nähneet talven vaalean kouran, jonka sormenpäistä pitkät kynnet kasvavat jääpuikkoina, kuuran himmentäminä, ottavan otteen maasta, riipivän elon lehdistä?
Miksi sitä pakenette? Auroin pilviä pilkotte?
Vaikka voisinkin lähteä, yletä ilmaan impien lailla, en tiedä minne menisin. Kuhun katseen kääntäisin.
Kun kerrankin saisin siivet selkääni, lentäisin vain suoraan päin puuta ja takertuisin sen oksiin.
Enkä edes tahtoisi lähteä. Jättää näitä maita, näitä rantoja.
Aura jälkeen auran kuulen teidän kutsuvan.
Yksin seison ja käännän teille selkäni. Tulettehan taas kuitenkin keväällä takaisin!Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
