Kun yön kylmyys vaatteen Läpi tunkee lihakseen Hän taakseen vilkaisten Nostaa pullon huulilleen
Kai häntä kylmyydessä Yksinäisyys kuristaa Käheästi naurahtaen Sanat ulos puristaa
Mä katson pullon pintaa Mä katson itseäin Niin kuin lapsi kaipaa rintaa Mä kaipaan itseäni
Hän pullo povessaan Sisään astuu kahvilaan Ei kahvikupin hintaa Pysty maksamaan
Häiriöksi semmoiset on Jotka käsin suojaa pulloaan Kun asfalttia Kyntää otsallaan
Suru raastaa rintaa Taas yksin loiset on Kylmää asfaltinkin pintaa Kovempia toiset on
Kun sua joskus kaipaan yössä Tuntui silloin kuin työssä- Kin voisin käydä vuokses Kamoon beibi kaipaan luokses Ja tyhjänäkin, kuivin suin Sut turvaan, takin helmaan tungin Vaikkakin suudelluin tyttö Olet tämän kaupungin
Hän makaamaan käy lehdon reunaan Rakkaansa on seuranaan Vielä suukon saa Ja uneen vaipuu Mieleensä tulvahtaa Täytetty kaipuu
Kuin roomalaiset alla kuun Seuranaan tähdet, juurilla puun Pakkanen korjaa yöllä jo pois Vain rakastavaiset näin kuolla voisTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
