Vuoret olivat silloin nuoret Ja tähdet erilaiset Kuljimme alla kirkkaiden kasvojen Löysimme temppelit muinaisen viisauden
Ja He lauloivat meille Ja me kuuntelimme sydämillämme Lauluja siitä kuinka yhdestä tuli kaksi Ja pimeys valoisaksi
Mutta sitten temppelit vajosivat alle maan Muinaiset kävivät taas nukkumaan Ja vanha viisaus unohduksiin jäi Surullisen aamunkajon näin
Ja nyt kun olen elänyt läpi tuhannet ajat ja muutokset Usvan keskelä minulla aina sielussani entiset viisaudet Ja ymmärrän katsellessani näitä uusia tähtiä (niin kirkkaita) Että eivät He koskaan olekaan voineet lähteä
Ikuisuus on aina ja tässä ja nyt Muinainen valo ja tulevaisuuden loiste sisällemme syttynyt Minä kumarran kyynelehtien kohti kaiken lävistävää valoanne Me olemme ikuisesti yhtä - Olette aina luonammeTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
