olen puu joka suurena seisoo olen tammi jonka kuori on kovaa mutta sisältä en löydä voimaa vain pehmeää mustaa kuolemaa
olen liikaa kurkottanut tähtiin olen liikaa vallannut taivasta mutta olen samalla unohtanut kaiken juuret, sielun, sydämen
lahoan mahtavuudessa kuolen keväässä uudessa kun oksani kuristavat ne kuristavat minua
olet syöpä joka minua kalvaa olet toukka joka minussa sikiää minä joudun polvistumaan joudun nielemään tyhjyyteni olet tuuli joka minua kantaa olet peto, kita ja hampaat ja kun kaadun lahonneena en synnytä kuin tyhjää maata Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa. |
|