valossa tähtien valossa kuun kuva vesien pinnoilta heijastuu muistojen tuolta puolen maailman rajojen takaa ääni hento kutsuu mua
varjojen katveessa ikiyön syleilyssä ei valo polta silmiä ei kuulu kuiskaus kuolemattoman tänne maailman loppuun saakka jään
nyt haipuu kuoleva valo vedet tummina kuohuina edessäin virtaa muisto vanha ikiaikainen kadotettu on ja eron päivä vielä saa
vanhat vedet syvyyksien yhden tahdosta nousevat pois rappion ja noen pyyhkivät sydämmensä pois kääntäneet nyt aaltoihin haudataan vanhat vedet syvyyksien vihassa ja mahdissa nousevat pois rappion ja noen pyyhkivät lahjamaa iäksi kadotettu on
nyt kutsuu aaltojen äänet levon maailman takaisen tarjoavat ikiyössä paikalleni mua pyytävät niityt ja kukkulat veteen peittyy vapisevat tornit sylissä tyrskyjen näin aaltoihin sortuvat temppelit ja talot vain meneltarma myrskyä vielä uhmaa valkoisena pilviä vasten hohtaa vaan särkynyt on numenorin valo
varjojen katveessa ikiyön syleilyssä ei valo polta silmiä ei kuulu kuiskaus kuolemattoman tänne maailman loppuun saakka jään
nyt vedet syvyyden edessäni mustina nousevat yksin huipulla mahtavan vuoren loppuani odotan
varjojen katveessa ikiyön syleilyssä ei valo polta silmiä ei kuulu kuiskaus kuolemattoman tänne maailman loppuun saakka jään
nyt kutsuu aaltojen äänet levon maailman takaisen tarjoavat ikiyössä paikalleni mua pyytävät niityt ja kukkulat veteen peittyy vapisevat tornit sylissä tyrskyjen näin aaltoihin sortuvat temppelit ja talot vain meneltarma myrskyä vielä uhmaa katoaa vuori ikiaikainen ja lahjamaa petokseen ylpeydenTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.
