On keväinen, laulu lintujen, ja solina tuo vesipurojen, kun osuu ihmiseen kevään säveleet, se rikkaus ja voima ainainen, kun niitty kukkiaan täynnä kuohuaa, kun aurinko käy rantaa kultaamaan
Silloin rinnalleni tahdon sun, sydämesi puoleen kallistun, on kaikki meille auki - ei toista rantaa näy, vain suven lauha tuuli ympärillä käy, nyt minne matka vie - nuoruus näytä tie, ain kanssasi jos voisin olla siell. Kerran elokuun vilja kellastuu, ja värin kultaisen saa kesäkuu... silloin löydän sen, päivän eilisen ja huomaan ajan pyörän kääntyneen. Kun muistot kesän nuo ei mulle rauhaa suo, kun raivoo syksyn myrsky julma tuo.
Silloin rinnalleni tahdon sun, vierelläs mä aina voimistun, ja muistoissani seison yhä eessä alttarin, se pienen pieni taival antoi paljon kuitenkin. Nyt minne matka vie - syksy, näytä tie, ain kanssasi jos voisin olla siell.
Silloin rinnalleni tahdon sun, oman kullan kalliin, uskotun, me näimme kerran elämämme kevään heräävän, ja kesän myötä kaiken toiveemme täyttyvän.
Nyt illaksi ne jää, meille elämään, ja minne kevät loistaa sinne jäänTeksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.