Sanas' sun kukan surmanneet
on hehkuvan, siitä uneksin,
uskoin kukkivan sen
halki vuos'kymmenten.

Toisinaan pilvet haihtui pois
ruusun näin koko loistossaan,
vaikka peittyi se taas,
uskoin olevan se ikuinen
siitä voimani sain.
Mennyttä aikaa pitelen
käsissäin nyt:

Katso ruusu minkä teit kun lakastuit,
katso sydän minkä teit kun rakastuit.
Tyhjyydessä kadotin mä nimeni,
päivä pimeni...

Katso ruusu minkä teit kun lakastuit,
katso sydän minkä teit kun rakastuit.
Kipu juurten kuolevain jäi sydämeen,
pois en sitä saa...

Monet kerrat saman koin, sen unohdin,
pimeässä haparoin ja tähysin.
Ehkei koskaan ollutkaan mun ruusuain,
typerää houretta vain?

Pilvet, pilvet palatkaa,
taivaan sammua antaa,
totuus multa salatkaa,
tahdon valhetta kantaa!

Toivo ruusuun kätkeytyy,
se on piilossa tuolla,
koko elämisen syy,
en voi antaa sen kuolla!

[2x:]
Katso ruusu minkä teit kun lakastuit,
katso sydän minkä teit kun rakastuit.
Kipu juurten kuolevain jäi sydämeen,
pois en sitä saa, elämisen syy
ruusuun kätkeytyy, pois en sitä saa!

---

Teksty umieszczone na naszej stronie są własnością wytwórni, wykonawców, osób mających do nich prawa.